Isäni haaveili rekiajelusta Onnin kanssa. Siitä se idea sitten lähti. Onni on ajolle opetettu kaksivuotiaana mutta minulla ollessaan se on toiminut vain ratsuna. Tallinpitäjällä on reki ja valjaat joiden piti sopia Onnille. Lupasin ostaa uudet aisat jos hevonen katkaisee ne. Ei tarvinnut onneksi aisakauppaan lähteä.

Onni oli suorastaan järkyttynyt kun vedimme reen ulos katoksesta. Se oli minulla narussa jotta sai haistella rekeä ja miettiä että mikä se oikein on. Valjaat ja länget se antoi laittaa mukisematta. Kiinnitimme reen ja käänsimme hevosen reen kanssa tallin pihassa ja suuntasimme yksityistielle jossa ei ole liikennettä. '

Talutin hevosta ensimmäiset kaksi kilometriä ja tallinpitäjä oli reessä ohjaamassa. Onni oli aluksi jännittynyt kun reki kolisi ja suhisi perässä mutta rentoutui sitten kun huomasi ettei ole mitään hätää. Kun pääsimme kääntymään erään talon pihassa, hyppäsin minäkin rekeen ja lähdimme takaisin tallia kohti.

Kävelimme koko reissun että ei tule äkkinäisiä ongelmia ja kehuin hevosta paljon kun se toimi moitteettomasti. Ehkä ensiviikonloppuna pääsee isänikin sitten rekiajelulle.