Onni on ollut terve kuin pukki ja nyt ikäväkseni sille on tullut vammoja. Orhi oli laittanut laitumella langat sileäksi ja seitsemän hevosta olikin eräänä aamuna ollut samassa laumassa. Onnille oli tullut oikeaan kylkeen paha puremajälki. Jälki on viimeisten kylkiluiden kohdalla. Siinä on selvät hampaan jäljet ja joku on siinä roikkunut voimalla hampaillaan. Ruhje oli todella turvonnut, puolen nyrkin kokoinen. Onneksi ei ole tikattavaa haavaa vaikka iho onkin mennyt rikki. Pystyin ratsastamaan viime torstaina valmennuksen mutta hevonen selkeästi arkoi kylkeään niin että kun siirsin oikeaa jalkaa taakse, se oikein hypähti vaikka jalka ei osunut lähellekään ruhjetta. 

Päätin laittaa hevosen lepoon. Lauantaina kävin vähän liikuttamassa mutta hevonen oli haluton liikkumaan. Takajalka osuu ruhjeeseen kun se liikkuu. Päättelin hevosen olevan kipeä ja tilasin sille hierojan ja käskin ottaa laserin mukaan ruhjeen hoitoon.

Tänään tuli hieroja ja Onnilla olikin vasen takajalka aivan turvoksissa vuohisesta ja vuohisen yläpuolelta. Mietimme onko sitä puraissut käärme(olisi todennäkoisesti kipeämpi hevonen) vai onko se venäyttänyt sen liukkaalla laitumella juostessaan. Vettä on satanut niin paljon että laitumella on kyllä märkää. Olivat eilen illalla rallia vetäneet laitumella. Tai sitten jalassa on imusuonentulehdus. Siinä oli ihan pieni rikama ja se ei aina paljon vaadi että imppari iskee. 

Onni hierottiin. Ristiselkä vähän jumissa ja laserilla hoidettiin ruhje ja siitä lähtikin nesteet pois. Hieroja totesi Onnin kasvaneen ja muuten sillä ei ollut lihaksistossa mainittavaa sanottavaa. Jalka on nyt ongelmallinen. Kylmäsin sen illalla koska luulen ettei se ole käärmeen purema. Jalassa oli kaksi pisto haavaa mutta ne olivat liian kaukana toisistaan että se olisi käärmeen purema. Jos jalan turvotus on huomenna pahempi, soitan lääkärin katsomaan sitä. Kylmätään nyt.

Hevonen varaa jalalle ja liikkuu normaalisti. Juosten tuli laitumeltakin joten ei se sillä tavalla ole kipeä että siinä mikään iso vika, murtuma tms olisi. Veikkaan itse impparia. Normaaliin elämään kuuluu välillä sairastelukin mutta silti se on aina yhtä ikävää. Kahden viikon päästä olisi ollut Lieksassa 2-tason kilpailut joissa olisi ollut nuorten hevosten luokkakin. Saa nähdä jääkö se meiltä haaveeksi. Ei sinne kipeällä hevosella lähdetä.