Nyt on aika aloittaa lisäämään treeniä. Vuoden vaihteessa liikuntakertoja lisätään neljästä viiteen viikossa. Nyt Onni on tosin ollut melko vähällä liikunnalla, ehkä noin kolme liikunta kertaa viikossa on ollut toteutunut liikutus kun on haluttu antaa hevoselle lepoa ja sitten on ollut niitä kokonaan lomalla olleita viikkoja jolloin hevosella ei ole tehty yhtään mitään.

Talvi on tullut meille ja lunta on riittävästi että pohjat ovat hyvässä kunnossa. Nyt pystyy ratsastamaan monipuolisesti kun kaikkialla on sopiva pohja. Laukkatreeniä tehdään pellolla muutamana päivänä viikossa ja kentällä mennään vähintään kaksi kertaa viikossa ja jatkossa ehkä kolmekin kiertaa viikossa. Yhtenä päivänä viikossa ohjelmassa on puomityöskentelyä ja valmennuksia lienee jatkossakin niin että esteitä on kerran kuukaudessa ja koulua samoin.

Nyt kun hevosella on perusasiat hallussa, sitä voi ratsastaa "helposti", eli se ei enää ole sellainen kuin aivan ratsuksi opettelun alkumetreillä että sitä joutui ratsastaja kannattelemaan tai muuten kaikki levisi käsiin, tällöin hevosella ei vielä ollut kykyä kantaa itseään ja vaati todella paljon ratsastajalta että hevonen pysyi tahdissa. Eli nyt hevonen on löytänyt tasapainonsa kaikissa askellajeissa kulkee pyöreänä sekä osaa perusasiat.

Ratsastaminen on todella mukavaa. Hevonen on eteenpäinpyrkivä ja tekee mielellään töitä. Kenttätyöskentelyssä olemme ottaneet ohjelmaan myös vastalaukkakaarteet ja takaosakäännöksen alkeet. Näistä ei kuitenkaan oteta stressiä, vaan niitä tehdään välillä ja vähän, että hevonen saa niistä jonkin ajatuksen. Perustyöskentelyssä yritän kiinnittää huomiota siihen että hevonen liikkuu kunnolla eteen. Että ne liikutuskerrat olisivat laadukkaita. Hevosen tulee vastata apuihin heti eikä kohta. Ja tästä pidän aina kiinni. Hevosen tulee olla reaktiivinen ja liikkua itse eteenpäin. Mikään ei ole niin inhottavaa kuin tahmea hevonen, ja silloin on varmasti joku vialla jos hevonen ei halua liikkua.

Teemme taivuttelua ja pohkeenväistöä. Ratsastamme suoria ja kaarevia teitä. Siirtymiä harjoittelemme myös joka kerralla. Hevosen tulee lähteä pysähdyksestä liikkeelle siinä askellajissa kun haluan. Myös laukannosto onnistuu paikoiltaan.Teemme askeleen pidennystä ravissa  joka on vasta viime aikoina löytynyt hyvin, ennen tahti on tupannut kiihtymään joka ei ole ollut tarkoitus. Nyt löytyy pitkiä askeleita. Lisäksi teen Arto-Pekka Heinon suosimaa herjoitusta, jossa hevosta vuoronperään lyhennetään ja "pidennetään" eli ratsastetaan eteen. Tämä on varmasti auttanut keskiaskellajien löytymisessä. Ja kokoamisessa. Tämä harjoite auttaa hevosta kantamaan itse itsensä.

Koska tuleva kilpailukausi saadaan mennä nuorten hevosten luokissa, ei A:n asioiden opettelulla ole mikään kiire. Ne B:n asiat on hallussa ja niitä harjoitellaan että ovat sujuvia. Minulla on sellainen tavoite että ensi syksynä hevosella voisi startata myös jotakin helpon A:n ohjelmaa, riippuen toki siitä miten se nyt oppii ne uudet asiat. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, se oppii ne helposti.

Onni on ollut todella mukava koulutettava. Se antaa vastetta nopeasti. Minä kyllä tykkään ratsastamisesta niin paljon että parikin nuorta olisi sopiva määrä kerrallaan jotta saisin omasta mielestäni ratsastaa tarpeeksi.Olen kuitenkin  vuosien varrella ymmärtänyt myös levon merkityksen. Lepo on tärkeää ja koulutus etenee jopa nopeammin kun antaa hevoselle lepoa. Kesällä valmentaja oli huolissaan siitä että Onnia oli niin paljon ratsastettu. Kyllä se on olosuhteiden pakosta niin että me teemme suurimman työn ja opiskelun kesällä kun pohjat ovat parhaimmillaan ja talvelle keliolosuhteista johtuen lepoa tulee, joten sinne ajoitetaan myös hevosen pidemmät lomat.Asia olisi aivan eri jos meillä olisi maneesi käytössä. Silloin  talvellakin voisi treenata täysipainoisesti. Mutta näillä mennään mitä on, ja hyvin on tulosta tullut.