Olimme Onnin kanssa Salla Aarion valmennuksessa. Kun ulkokentät ovat sulaneet myös täällä korvessa, voimme hyödyntää lähellä olevia valmennuksia. Eli kesäkausina ei tarvitse ajaa maneesille asti.

Aario oli minulle uusi tuttavuus, hän käy täällä säännöllisesti ja valmentaa sekä koulu- että esteratsastusessa. Menimme esteitä tällä kertaa. Kerroin Onnin tasosta, että se menee yksittäisenä reilua metriä ja ratana noin 80cm esteitä. Aario kuitenkin korotti esteitä melko korkeiksi (noin metriin) heti alkuverryttelyjen jälkeen. Eipä sitä viitsi valmentajalle mukista esteistä ja ehkä hän halusi katsoa mihin hevosen kapasiteetti riittää. Ja jos ei poistu omalta(eikä hevosen) mukavuusalueelta, ei voi koskaan kehittyä eteenpäin.

Onni hyppää hyvin, jos vain saisin sen aina tuotua oikeaan ponnistuspaikkaan. Koska esteet olivat niin isoja, alkoi tämä epätasaisuus esteelle tulossa näkyä niin että saimme muutaman kieltäytymisenkin aikaiseksi. Onni ei ole kieltänyt oikeastaan ollenkaan pienemmillä esteillä. Kun ponnistuspaikat osuvat kohdilleen, hevonen hyppää kyllä.

Sain kotiläksyksi harjoitella maapuomin kanssa lähestymistä niin että ennen maapuomia pitää laskea kolme laukka-askelta ja tästä pitäisi sitten ylittää puomi. Ja harjoituksessa käytetään pelkkää maapuomia, ei ollenkaan estettä. Tämä ei kuluta hevosta joten treenata voi vaikka jokapäivä. Tärkeintä olisi saada minulle enemmän silmää lähestymiseen koska hevonen ei sitä osaa nuoresta iästään johtuen. Eli se on aina minun varassani miten sille esteelle tullaan ja jotta peli olisi reilu hevoselle, minun pitäisi osata se tuoda oikein esteelle että sillä olisi mahdollisuus hypätä se hyvin.

Toinen ongelma mikä syntyy helposti, on se että tempo jää liian hitaaksi. Kun hevonen on nuori, ei se jaksa vielä mennä kovin pitkään koottuna. Eli ratatemmon tulee olla reipas, tai ainakin sellainen että laukka pyörii kunnolla. Kun tämä asia on kunnossa, hevosella on tarpeeksi eteenpäinpyrkimystä ylittääkseen esteet. Tämäkin korostuu isommilla esteillä. Hevosen täytyy olla pohkeen edessä.

Siinä oli niitä kehittämisen paikkoja ja nyt laitetaan positiiviset asiat kehiin; Onni hyppäsi erittäin hyvin, sillä on suuri kapasiteetti esteille. Kuskia ei pelottanut, joskus havaittu rimakauhu lienee painunut taka-alalle koska epäröintiä ei tullut ollenkaan. Kehuja tuli hyvistä hypyistä ja viimeinen rataharjoitus meni todella hyvin. Hevonen  liikkui reilusti eteen ja teki loistavia hyppyjä. Hevonen  myös jaksoi koko tunnin treeniä, kunto on kohdallaan. Voin siis rehellisesti sanoa että paljon on tehty oikein koska hevonen on noin hyvällä mallilla. Ehkä meidän pitää alkaa miettiä niitä estekilpailujakin tulevaisuudessa.

Alla kuva treeneistä. Kapasiteettia löytyy kun ilmavaraa jää monta kymmentä senttiä.