Meillä yksinkertaisuus on valttia, eli kun hevonen on korsirehun syöjä niin sen pääasiallinen ravinto on laadukas heinä. Onneksi Onni asuu lihakarjatilalla joten heinä on erittäin valkuaispitoista eikä minun tarvitse väkirehuja liiemmin syöttää. Onni saa vain litran päivässä valkuiaislisää väkirehuna ja veikkaan että se ei edes sitä tarvitsisi. Mutta kun muut saavat rehuja niin Onnillekin pitää jotakin antaa. Ja toki kivennäiset ja vitamiinit menevät helpommin rehun seassa alas. Suolaakin se saa päivittäin jotta nestetasapaino pysyy kunnossa kun liikkuessa hikoilee. Ja lisäksi karsinassa on aina nuolukivi.

Olen vaihtanut kivennäisen Minesyl:iin ja mielenkiinnolla seurasin hevosessa tapahtuvaa muutosta. Monihan sanoo että se on huijausta ja että määrät ovat niin pienet ettei se voi vaikuttaa jne. Mutta vaikka en kukkahattutädiksi itseäni mielläkään, olen syöttänyt Onnille sen minulle tultua homeopaattisentippakuurin hermostuneisuuteen. Hevoset tunnetusti reagoivat herkästi homeopatiaan ja minusta siitä oli Onnille apua. Uskoo ken tahtoo.

Mutta palatakseni tähän parjattuun kivennäiseen, hevonen on liikkunut todella hyvin viimeiset viikot kun sitä on alettu syöttämään. Se on kevyt ja herkkä. Energinen muttei kaahaa. Mietin tätä asiaa että mistä se johtuu ja sitten vasta huomasin että Minesyl oli aloitettu. Olin jättänyt purkin tallille ja sanonut ruokinnasta vastaavalle että kun  entinen ns. normaali kivennäinen  loppuu, aloittaa Minesylin syöttämisen. Ja nyt sitä kivennäistä on mennyt pari viikkoa.

Vai onko hevosella vain kevättä rinnassa? Tiedä häntä mikä johtuu mistäkin mutta olisi kummallinen yhteensattuma jos hevosen hyvävointisuus yks kaks muuttuu parempaan suuntaan  ja mikään muu ei ole muuttunut kuin kivennäinen ruokinnassa. Vinkin  tästä kivennäisestä sain (jälleen kerran) Henna Haloselta(Niilolan Hevoshuoltamo). Hennalta tulee näitä tippejä vaikka saatankin niille lämmetä hitaasti. Tästä kivennäisestäkin on jauhettu varmasti pari vuotta ja nyt totesin että on aika kokeilla. Samoin kun kokeilin kengättömyyttä Hennan neuvosta. Oppia ikä kaikki. 

Hevosesta näkee ulospäin millainen sen ravitsemustila on. Onni on erittäin hyvässä kunnossa, sillä on isot lihakset ja hyvin massaa. Se on liikkunut oikein päin ja saanut ravintoa millä kasvattaa lihasta. Valkuisen määrä on ratkaisevassa asemassa kasvavan ja kilpatreenissä olevan hevosen ruokinnassa. Jos ei ole rakennusainetta, ei sitä lihasmassaa voi tulla. Eikä sitä voi tulla jos hevosta ei treenata, ei ne lihakset tyhjästä ilmesty.

Onnin olemuksesta näkee että palikat ovat olleet kohdallaan ja monta asiaa on tehty oikein. Siitäkin huolimatta että minua on käsketty kyllästämään hevonen väkirehulla jne, ja nämä vinkit olen jättänyt täysin omaan arvoonsa. Jos heinä olisi huonolaatuista ja ravintoköyhää niin sitten asia olisi eri, mutta laadukkaalla heinällä pääsee pitkälle ihan ilman lisärehuja.