Onni on asunut nyt omassa pihassa pihatossa lokakuusta asti. Hevosia on mukava seurata ja hoitaa. Onni on viihtynyt pihatossa hyvin ja se on kasvattanut paksun talvikarvan. Hevoset näyttävät tarkenevan kovillakin pakkasilla hyvin. Tallissa on kaksi karsinaakin mutta ne ovat vain hätävaraksi, eli lähinnä sairastapauksia tai aivan paukkupakkasia varten.

Blogin kirjoittaminen jää nyt unholaan ja päivytyksistämme voi jatkossa lukea facebookissa sivulla Yhtelän Hevostalli.

Kiitokset kaikille lukijoille, ihanaa vuodenvaihdetta.

Blogista jää mukava muisto itselle siitä mitä on hevosen kanssa tullut puuhailtua.

Ohessa kuva Onnista ja Arvosta. Pojat tykkäävät leikkiä.

 

 

Olimme Onnin kanssa 1-tason estekilpailuissa. Hyppytauosta huolimatta ilmoitin itseni 80 cm luokkaan. Onnin vuokraaja on kyllä hypännyt sillä joten hevosella ei ole ollut hyppytaukoa mutta minulla kyllä. 

Onni on liikkunut todella hyvin sen jälkeen kun jalat paranivat alsikeapilamyrkytysen aiheuttamista oireista. On mukavaa kun hevonen on terve.

Onni oli kilpailupaikalla aluksi melko jännittynyt koska se ei ollut käynyt siellä koskaan ennen. Pian se kuitenkin huomasi että ei ole mitään jännitettävää. Onni hyppäsi vuokraajansa kanssa  60 cm luokan sijoittuen hienosti toiseksi. Pienet tiet antoivat uusinnassa hyvän ajan.

Itse hyppäsin 80 cm radan. Radan esteinä oli mm. muuri ja vesieste, niitä olemme treenanneet Vuokatissa Jauhiaisen Antin valmennuksissa, Onni ei kyttäile erikoisempiakaan esteitä. Muutamia puomeja kolistelimme perusradalla, ne pysyivät kuitenkin ylhäällä ja jatkoimme uusintaan. Uusinnan ratsastin pienillä teillä ja niin reippaassa tempossa kuin kykenin menettämättä hevosen hallintaa, halusin tulla esteille suoraan enkä vinossa. Uusinnassa kaikki puomit pysyivät ylhäällä ja aika oli nopein. Voitimme luokan.

Onni on kyllä aivan mainio hevonen, yritteliäs ja palvelualtis. Se menee ja tekee kun oikein pyytää. Tästä kilpailusta saimme myös osan kvaaleista kasaan. Vielä toinen 80cm rata hyväksytysti niin voimme sen jälkeen hypätä taas isompia luokkia.

Onnin jalat alkavat parantua ja se sietää valoa hyvin. Tämä tarkoitti siis sitä että pystyin siirtämään hevoset omaan pihaan valmistuneeseen pihattoon. On mukava seurata ja hoitaa hevosia. Siellä ne aamulla odottelevat heiniä kun herään. Ne kulkevat itse sisään ja ulos niin kuin haluavat ja syövät kun siltä tuntuu. Pyrin pitämään heinää vapaasti saatavilla. Lisäksi hevoset leikkivät paljon kun ovat molemmat nuoria. 

Onni on palannut treenien suhteen normaaliin päiväjärjestykseen. Jalkoja pitää edelleen päivittäin hoitaa, mutta ei enää suojata valolta joka oli kaikkein työläin homma. Olen todella tyytyväinen että pääsimme melko vähällä tässä sairaudessa. Kahdella muulla alsikemyrkytyspotilaalla jotka tiedän, on ollut paljon pidempi tie parantumiseen. Meidän onni oli aikainen, oikea diagnoosi. Tilanne ei siis ehtinyt kehittyä kovin pahaksi vaikka itse sitä pahana pidinkin. 

Tässä kuva hevosista, niillä on hauskaa.

Meillä on ollut viime viikonlopusta asti melkoinen sairasepisodi Onnin kanssa. Lauantaina se alkoi käyttäytymään levottomasti laitumella ja otin sen sieltä pois. Hevonen järsi hampaillaan etujalkojaan ja takajalkojaankin eikä voinut olla aloillaan. Minusta näytti että sitä koskee jalkoihin, mutta niissä ei ollut mitään näkyvää vikaa. Ei myöskään kavioissa.

Hevonen ei vastannut kipulääkkeisiin ja minun piti kutsua paikalle eläinlääkäri. Hän päätteli hevosella olevan ähkyn vaikka sillä oli vatsa toiminut normaalisti ja suolistoäänetkin kuuluivat. Hevonen rauhoitettiin, kipulääkittiin suoneen sekä sain ohjeeksi kävelyttää sitä. Yöllä hevosen jalat olivat turvonneet nuljuluusta alaspäin, kaikki neljä jalkaa voimakkaasti turvoksissa.

Hevosen vatsa toimi yöllä ja aamulla ja sunnuntai mentiin kipulääkkeiden voimalla. Illalla jaloista alkoi valua kudosnestettä kun ne olivat niin turvonneet. Jouduin odottamaan maanantaiaamuun että pystyin lähtemään viemään hevosta klinikalle koska viikonloppuna päivystävät vain eteläsuomen klinikat ja sinne on meiltä liian pitkä matka, vaikkakin kun ähkyoiretta epäiltiin, olisimme olleet valmiit lähtemään Helsinkiin asti.

Hevoselta otettiin klinikalle laboratoriokokeet joissa selvisi että sillä on maksa-arvot koholla ja muitakin arvoja vähän hassusti. Laitumella kasvaa alsike-apilaa osana nurmiseosta ja eläinlääkäri päätteli että hevosella on alsike-apilasta johtuva myrkytys ja sen seurauksena valoyliherkkyys josta aiheutui ihotulehdus vuohiskuoppiin.

Onni tuli kotiin ja hoitona on alsikeapilan karsiminen pois ruokavaliosta sekä valolta suojautuminen siihen  saakka kunnes maksa-arvot ovat normaalit. Ihoa hoidetaan puhdistamalla jalat kerran päivässä sekä ulkoisesti kortisonilla.

Olen nyt opiskellut alsikeapilasta kaiken mahdollisen minkä olen käsiini saanut. Ilmeisesti oireita ei aiheuta varsinaisesti alsikeapila kasvi vaan sen kanssa symbioosissa elävä sieni. Eli sitä sientä esiintyy siellä missä alsike kasvaa. Ja joissain tapauksissa sieni voi olla maaperässä ja levitä myös hevoselle sopiviksi todettuihin kasveihin ja aiheuttaa oireita ilman alsiketta.

Olen miettinyt kovasti että mikä on muuttunut olosuhteissa kun hevonen ei ole ennen sairastunut alsikkeesta. En oikein keksi muuta kuin sen että hevoset ovat nyt sellaisessa laidunlohkossa jossa ne eivät ole ennen olleet, eli olisiko tässä maaperässä jotakin otollista sille sienelle joka oireita aiheuttaa, ja se kasvaa tässä hyvin alsikkeen kanssa. Ei kai sitä kukaan voi tietää, pääasia kuitenkin että hevonen paranee ja jatkossa osamme varoa alsikkeen kanssa.

Alla kuva potilaasta

Onni oli tällä viikolla estevalmennuksessa vuokraajansa kanssa. Valmennus kesti kolme päivää ja se oli paikallisessa ratsastuskoulussa. Onnin vuokraaja on perusratsastustasoltaan hyvin taitava mutta aina uuden hevosen kanssa menee hetki ennen kuin oikeat nappulat löytyvät.

Onni tahtoo esteillä kuumua sen verran että vauhtia on välillä liikaakin ja tämä on tuottanut päänvaivaa sekä minulle että vuokraajalle ratsastaessa. Koska hevonen innostuu kovin esteistä mutta esteelle pitäisi päästä myötäämään ohjasta vaikka vauhti saattaa kiihtyä. Esteiden välillä hevonen tulisi saada kontrolliin istunnalla sekä puolipidätteillä jotta esteelle myötääminen onnistuu. Tässä onkin sitten tekemistä itse kullakin.

Vuokraaja halusi mennä intensiivikurssille jotta asia tulisi hyvin haltuun.

Valmennus sujui hyvin ja ratsastaja koki saaneensa apua ongelmiinsa.

Ohessa kuva Onnista, hevonen on hyvin avuilla.