Olimme Onnin kanssa valmentautumassa Vuokatissa. Pidämme kovasti Antti Jauhiaisen valmennuksista. Hän on kannustava ja sanoo asioista mukavalla tavalla eikä koskaan huuda eikä käyttäydy epäasiallisesti. Saan oikeasti rahoilleni vastinetta. Ja siellä valmennuksessa hypätään eikä vaan mennä mitään puomitehtäviä niitä yhtään väheksymättä. Onni tarvitsee paljon hyppyjä jotta sille tulee itseluottamusta hyppäämiseen.

Onni oli melko virtainen kun oli ollut kaksi viikkoa lomalla erinnäisistä syistä johtuen. Onneksi hevonen ei kuitenkaan koskaan käyttäydy huonosti, se ei pukita eikä hypi pystyyn eikä ryöstä. Hypätessä olen käyttänyt sillä Pelhamkuolainta koska helposti hevosella vauhti vain kiihtyy esteillä enkä halua että hevonen oppii kaahaamaan. Enkä pidä siitä jos täytyy hampaat irvessä kiskoa nivelen kanssa että hevonen pysyisi käsissä. Sileällä menemme Visionin sylinterikuolaimella joka on hyväklsi todettu.

Tehtävänä oli rata, jota hyppäsimme ensin pienissä osissa ja viimeisenä tehtävänä oli kokonaisen radan hyppääminen. Tämä oli järkevää että kaikki esteet ja tehtävät olivat hevoselle jo tuttuja ennen kuin sitä ratana hypättiin. Onni suoriutui mallikelpoisesti. Hyppää mielellään ja ei enää okseritkaan hirvitä kuten kävi alkusyksystä jolloin okseria ensimmäisen kerran hypättiin. Esteitä korotettiin ja enimmillään yksittäinen pystyeste oli sarjan toisessa osassa 90 cm korkeudessa. Tavoitteena meillä on metrin radat sitten joskus kun se on mahdollista, ja tämä valmennus näytti siltä että se ei ole mikään utopistinen haave vaan täysin hevosen hyppykyvyn rajoissa. 

Jauhiainen kerhui hevosta, seon saanut itseluottamusta eikä epäröi. Ja kun valmennuksen muut hevoset olivat jo kokeneita konkareita, nelivuotias suoriutui samoista tehtävistä ongelmitta.

Laitan tähän videon oksereiden hyppämisestä.

http://www.filmme.tv/fi/site/vuokatin-ratsastuskoulu/wJ1PYVUz8ahLHVFs